Tervetuloa Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n kotisivuille!
Aurinkolahti-Seura on profiloitunut oman alueensa asukkaiden etuja virkeästi puolustavaksi yhteisöksi, jolla on nuoresta iästään huolimatta näkyvä asema Helsingin kaupunginosayhdistysten joukossa.
Seura järjestää vuosittain alueen siivoustalkoot, kevään ja joulunajan lauluillat ja runsaasti tapahtumia alkukesän Helsinki-päivän ja elokuisen Taiteiden Yön yhteydessä. Näyttävin lienee Taiteiden Yön ilotulitus.
Aurinkolahtea siivottiin
Runsas joukko aurinkolahtelaisia - noin 60 vapaaehtoista - osallistui maanantaina 7.5. Aurinkolahti-Seuran järjestämiin siivoustalkoisiin. Tapahtuma oli hyvin järjestetty. Osallistujille jaettiin kaupungin toimittamat siivousvälineet, ja siivousalueet oli selvästi merkitty karttoihin. Jokaiselle alueelle oli nimetty vastuuhenkilö. Talkoolaiset palkittiin siistityn asuinympäristön lisäksi kahvi-, limsa- ja makkaratarjoilulla.
- Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, totesi Aurinkolahti-seuran puolesta talkoot tehokkaasti organisoinut Unto Palminkoski.
- Kiitokset osallistujille ja talkoita tukeneille tahoille!
Tiedotteet
Seura perustettiin huhtikuussa 2006. Sen tarkoituksena on:
- ylläpitää asuinympäristön laatua
- edistää asukkaiden keskinäistä yhteistyötä ja omatoimisuutta
- edistää asukkaiden viihtyvyyttä, harrastus- ja kulttuuritoimintaa
- toimia alueen edunvalvojana seuraamalla mm. alueen kaavoitusta, maankäyttöä ja liikennesuunnittelua
Tapahtumat
Aurinkolahti-Seuran synty ja historia
Syksyllä 2005 Helsingin sosiaaliviraston Vuosaaren toimipisteen yhdyskuntatyöntekijät ja Vuosaaren seurakunnan diakoni järjestivät aurinkolahtelaisten illan, jossa oli tarkoitus pohtia Aurinkolahden asukkaiden vaikuttamisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Tilaisuuteen oli etukäteen valmisteltu puheenvuoroja erityisesti lapsiperheiden ja nuorten näkökulmasta.
Puheenvuorojen jälkeen käydyissä keskusteluissa esille nousivat voimakkaasti alueen palvelujen riittämättömyys muun muassa päiväkotipaikkojen ja asukkaiden kokoontumistilojen osalta, ympäristön siisteyden ja turvallisuuden varmistaminen sekä kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät ongelmat.
Kun seuraavat asukasillat järjestettiin maaliskuussa 2006, niissä kypsyi ajatus oman yhdistyksen perustamisesta alueen etuja ajamaan. Perustava kokous pidettiin 6.4.2006 ja siinä yhdistyksen jäseniksi liittyi jo liki 70 henkilöä. Yhdistys rekisteröitiin 16.10.06 numerolla 195000 ja nimellä Helsingin Aurinkolahti-Seura ry.
Yhdistyksen tehtäväksi on säännöissä määritetty
- alueen kehittämistä ja asukkaiden viihtyvyyttä käsittelevien tilaisuuksien järjestäminen,
- aluetta ja sen palveluja koskevaan suunnitteluun osallistuminen ja pyrkimys vaikuttaa päätöksentekoon eri organisaatioissa
- aloitteiden ja lausuntojen antaminen viranomaisille ja toisille järjestöille
- osallistuminen alueen kehittämisen suunnitteluun ja toteutukseen.
Alueen historia
Aurinkolahti on uusi, yli 7000 asukkaan kaupunginosa meren rannalla Vuosaaressa. Se sijaitsee kaakkoon Vuosaaren keskustasta. Alueen ja merenlahden alkuperäinen nimi on Mustalahti.
Alueella oli alun perin joukko huviloita, joilta Vuosaaren Helsinkiin liittämisen jälkeen teollisuusyritykset valtasivat tilaa 1950-luvulla. Suurimmat niistä olivat alueen kerrostalojen elementtejä toimittanut Saseka sekä Paulig, joka rakensi Vuosaareen modernin kahvinpaahtimon ja maustetehtaan.
Helsingin kaupungin ja Pauligin päästyä sopimukseen alueen kaavoittamisesta asuntotuotantoa varten siitä järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu, jonka voitti Gullichsen–Kairamo–Vormala Arkkitehdit Ky vuonna 1996. Aluetta alettiin kutsua alkuperäistä nimeä paremmin myyvällä nimellä Aurinkolahti.
Suurin osa alueesta kuului ns. Aurinkolahden sopimusalueeseen, jonka suunnittelu, rakentaminen ja markkinointi tapahtui Helsingin kaupungin ja viiden yrityksen yhteistyönä. Kaupunki myi kaavoitetut tontit ja yritykset rakennuttivat niille vapaarahoitteisia asuntoja.
Yhteistyössä olivat mukana Asuntosäätiö, Pro Paulig Oy, Sato-Rakennuttajat Oy, Skanska Oy ja YIT-yhtymä Oy. Sopimusalueen lisäksi Aurinkolahdessa on useita Pro Paulig Oyn ja Helsingin kaupungin sekä yksityisten rakennusliikkeiden toteuttamia kortteleita. Aurinkolahden kerros- ja pientaloalueen rakentaminen aloitettiin vuonna 2000.
Aurinkolahti-projektin tavoitteena oli tehdä alueelle runsaasti korkeatasoisia omistusasuntoja ja näin osaltaan tasapainottaa Vuosaaren asuntorakennetta ja nostaa kaupunginosan imagoa. Tontteja ei ole kaavoitettu rantaan saakka ulottuviksi, vaan rannan ja talojen väliin on rakennettu rantabulevardi, hiekkaranta, aallonmurtaja ja kaksi pienvenesatamaa. Aurinkoranta on upea esimerkki julkisen tilan rakentamisesta: viimeisteltyä graniittipintaa muureissa ja portaissa, laivan reelinkiä muistuttavat kaiteet, kantavat osat ruostumatonta terästä, merelliset valaisimet. Suunnittelu arkkitehtitoimisto Pertti Pääsky Oy, toteutus SCC Viatek ja HKR. Osin tämän suunnittelun, korkeatasoisen rakentamisen ja viimeistelyn tuloksena Aurinkolahdelle on myönnetty kaksi ympäristöpalkintoa.
Meren läheisyys, merelle ja kanavalle aukeavat korttelit ja niille rakennetut asuintalot houkuttelivat ostajia Vuosaaren vanhoista osista, Itä-Helsingistä, keskustasta ja eteläisestä Suomesta. Alueen valttina onkin kaupunkimainen asuminen meren äärellä. Alueen kadunnimet on annettu auringon, sään, ruusujen, mausteiden ja mausteyrttien sekä alueen vanhojen huviloiden mukaan. Helsingin pisin, yli puolen kilometrin mittainen hoidettu hiekkaranta, rantabulevardi ja kahvilat tuovat mieleen etelän lomakaupungit.
Uutelan kanava on myös erikoinen nähtävyys siltoineen, vesiputouksineen ja vesialtaineen. Pienveneellä pääsee kanavan eteläosaan. Kanavan itärannalta alkaa Uutelan virkistysalue.
Aurinkolahteen pääsee keskustasta vaivattomasti julkisia kulkuvälineitä käyttäen: metrolla Vuosaaren päätepysäkille kauppakeskus Columbukseen ja sieltä edelleen bussilla numero 90 merenrantaan saakka. Helsingin näyttävin merinäkymä saarineen ja ulappoineen on ihailtavissa Aurinkolahden Aukiolta, pienvenesataman aallonmurtajalta ja Helsingin pisimmältä hiekkarannalta!
Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n säännöt
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Helsingin Aurinkolahti-Seura ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki, toimialueena Vuosaaren Aurinkolahti. Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Rekisterinumero on 195.000.
2 § Tarkoitus ja sen toteuttaminen
Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n tarkoituksena on ylläpitää asuinympäristön laatua, edistää alueen asukkaiden keskinäistä yhteistyötä ja omatoimisuutta, edistää asukkaiden viihtyvyyttä, harrastus- ja kulttuuritoimintaa ja toimia jäsentensä edunvalvojana
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
*järjestää alueen kehittämistä ja sen asukkaiden viihtyvyyttä koskevia suunnittelu, tiedotus- ja huvitilaisuuksia
* osallistuu aluetta ja sen palveluja koskevaan suunnitteluun ja pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon eri organisaatioissa,
* tekee aloitteita ja esityksiä, antaa lausuntoja viranomaisille ja toisille järjestöille sekä osallistuu alueen kehittämisen suunnitteluun ja toteutukseen,
* tiedottaa toiminnastaan.
Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaa sekä asianmukaisen luvan saatuaan harjoittaa kioskitoimintaa yhdessä liikepaikassa sekä toimeenpanna arpajaisia, myyjäisiä ja rahankeräyksiä.
3 § Jäsenistö
Yhdistyksen varsinaisiksi, äänioikeutetuiksi henkilöjäseniksi voivat liittyä Vuosaaren Aurinkolahden alueella asuvat tai muutoin yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneet yksityiset henkilöt sekä varsinaisiksi, äänioikeutetuiksi yhteisöjäseniksi Aurinkolahden kaava-aluella olevat oikeuskelpoiset asunto-osakeyhtiöt ja asumiseen tarkoitetut kiinteistöyhtiöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt ja sekä suorittavat vuosikokouksen määräämän liittymis- ja jäsenmaksun. Jäsenyyden hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus. Jäsenyyden katsotaan alkavan ajankohdasta, jolloin jäsenyys on hyväksytty.
Varsinainen jäsen on velvollinen suorittamaan yhdistyksen vuosikokouksen määräämän vuosittaisen jäsenmaksun.
Kannattajajäseneksi, jolla ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa, hallitus voi hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeustoimikelpoisen yhteisön, joka suorittaa vuosikokouksen määräämän kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta.
Hallitus pitää yhdistyksen jäsenistä jäsenluetteloa. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksessa ilmoittamalla siitä pöytäkirjaan merkittäväksi.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
4 § Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitun puheenjohtajan lisäksi vähintään viisi (5) mutta enintään yhdeksän (9) muuta jäsentä.
Hallituksen jäsenten toimikausi on vuosikokousten välinen aika.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja kutsuu sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt toimikautensa ajaksi. Hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana voi yhtäjaksoisesti toimia enintään viiden (5) vuoden ajan. Hallitus voi asettaa keskuudestaan asioiden valmistelua varten työvaliokuntia tai kutsua niitä hoitamaan asiantuntijoita. Hallitus voi asettaa avukseen sääntöjen edellyttämiä tehtäviä varten sille alisteisia pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia tai jaostoja.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta, kun he toteavat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien on läsnä.
Äänestyksissä jokaisella hallituksen jäsenellä on yksi ääni. Asia ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa arpa. Kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa.
5 § Nimenkirjoittajat
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
6 § Talous
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle tai toiminnantarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajan tai toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
7 § Kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään ennen huhtikuun loppua. Ylimääräinen kokous pidetään, milloin yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo tarpeelliseksi taikka vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä erikseen ilmoitettua tarkoitusta varten kirjallisesti niin vaatii.
Kutsu yhdistyksen varsinaiseen sekä ylimääräiseen kokoukseen on postitettava yhdistyksen jäsenille tai julkaistava alueella ilmestyvässä sanomalehdessä vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.
8 § Äänestykset
Yhdistyksen kokouksissa varsinaisilla henkilöjäsenillä on kullakin yksi (1) ääni ja varsinaisilla yhteisöjäsenillä kullakin kaksi (2) ääntä. Varsinaisen yhteisön äänioikeutta saa käyttää asunto- tai kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtaja tai se jolle ko. yhtiön hallitus on antanut valtakirjan.
Äänioikeus on niillä hallituksen hyväksymillä varsinaisilla henkilö- ja yhteisöjäsenillä, jotka ovat maksaneet jäsenmaksun joko kokousta edeltäneeltä tai kuluvalta tilikaudelta.
Vain kokouksessa läsnä oleva luonnollinen henkilö voivat äänestää. Varsinainen henkilöjäsen ei voi antaa valtakirjaa toiselle jäsenelle. Luonnollisella henkilöllä voi olla vain yhden varsinaisen yhteisöjäsenen valtakirja. Varsinainen henkilöjäsen, jolla on oikeus käyttää varsinaisen yhteisöjäsenen ääntä, voi äänestyksessä käyttää sekä oman että edustamansa yhteisön äänioikeuden.
Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
9 § Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
· Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
· Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
· Käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja päätetään sen hyväksymisestä.
· Esitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilin- tai toiminnantarkastajien lausunto ja päätetään tilien hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille tai toimenpiteistä, joihin yhdistyksen hallinto kuluneena vuonna tai siitä annettu lausunto saattaa antaa aiheen.
· Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.
· Määrätään seuraavan vuoden henkilö- ja yhteisöjäsenen sekä kannattajajäsenen liittymis- ja jäsenmaksun suuruus.
· Päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan tai toiminnantarkastajien palkkioista.
· Hyväksytään seuraavan vuoden talousarvio.
· Päätetään hallituksen jäsenten määrästä.
· Valitaan puheenjohtaja, jota kutsutaan myös yhdistyksen puheenjohtajaksi, ja muut jäsenet hallitukseen.
· Valitaan yksi tilintarkastaja tai kaksi toiminnantarkastajaa ja näille varamiehet tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa.
· Valitaan edustaja/ edustajat muihin järjestöihin.
· Päätetään yhdistyksen kokouksen koollekutsumistavasta sääntöjen 7§ puitteissa.
· Käsitellään muut mahdollisesti esille tulevat asiat, joista hallitukselle on tehty esitys vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta tai jotka hallitus haluaa vuosikokoukselle esittää, ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset.
10 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan yhdistyksen kokouksissa. Muutosehdotuksen on tällöin hyväksytyksi tullakseen saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.
11 §
Ehdotus yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden väliä tulee olla vähintään yksi kuukausi, ja ehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.
12 §
Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat luovutetaan yhdistyksen tarkoitusta edistävään toimintaan sekä huolehditaan arkiston ja museokokoelmien tai vastaavien säilymisestä jonkin muun oikeuskelpoisen yhteisön hallinnassa sen mukaan kuin yhdistyksen jälkimmäinen purkautumisesta päättävä kokous päättää.
Säännöt hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 8.4.2014.
Kannanotot
Aurinkolahti-Seuran tavoitteet ja historia
Aurinkolahti-Seuran järjestämät vuosittaiset tapahtumat rahoitetaan seuran jäsenistöltään perimillä jäsenmaksuilla sekä seuran yhteistyökumppaneiltaan saamalla taloudellisella tuella.
Ilman yhteistyökumppaneilta saatua taloudellista tukea tapahtumien järjestäminen ei olisi nykymuotoisena mahdollista.
Aurinkolahti-Seura kiittää kaikkia tukijoitaan!
Vuonna 2012 seuraa ovat tukeneet taloudellisesti:
- Eestin Herkut Vuosaari
- Fysikaalinen hoitolaitos Kunto-Sopo
- Huoneistopiste Oy LKV
- Isa?nno?itsija?konttori Oy ISA
- K-Market Aurinkolahti
- Kiinteistömaailma Vuosaari
- Olutravintola Solmu
- OPKK Aurinkolahti
- Parturi-kampaamo Salon Sorella
- Siwa Aurinkolahti
- Vuo-Kiinteisto?palvelut Oy ISA
- Vuosaaren apteekki
- Vuosaaren kukkaputiikki
- Vuosaaren satama
- Vuosaari-lehti
-
Helsingin kaupunki:
- Helsingin Kulttuurikeskus
- Lähiöprojekti
Muut yhteistyökumppanit:
Sivua ei löytynyt
Helsingin Aurinkolahti-Seura ry:n hallitus 9.4.2018
Puheenjohtaja: |
Unto Palminkoski
|
Varapuheenjohtaja: |
Erkki Murto-Koivisto
|
Sihteeri: |
Jenny Skouen
|
Muu hallitus: |
Timo Tuomi
|
Rahastonhoitaja: |
Ulla Äkräs
|
Sivua ei löytynyt
Liittymislomake
Tulkaa mukaan jäseneksi ja edistämään alueemme viihtyisyyttä!
Kuinka toimia:
1. Maksa seuran tilille FI54 1389 3000 2120 79 jäsenmaksu viitenumerolla 602:
- 15 euroa/henkilöjäsen
- 100 euroa/yhteisöjäsen
2. Lähetä yhteystietosi allaolevalla lomakkeella tai ota yhteyttä seuran sihteeriin, jonka yhteystiedot löydät täältä.